Hei taas

En päivittänyt kesällä yhtään blogia, mutta monta kertaa ajattelin että pitäisi.

    Tässä haluan kertoa kesästäni, joka oli yksi ikimuistoisimpia.

   Kun koulut loppui 4.6, olin onnellinen. Kesälomaa olin kuitenkin odottanut todella paljon ja vihdoin se oli täällä! 

    Pikkuveljeni ristiäiset oli 18.6, parhaiden ystävieni rippijuhlat oli 19.6 ja siitä sitten 24.6 oli minun syntymäpäiväni! Täytin 15-vuotta, huhhuh! Juhannus meni siinä samalla juhlien, muistikuvina siitä että parin ystäväni kanssa vielä 4 aikaan aamuyöstä kylällä, hehheh!

    27.6 päivä alkoi ripariviikko. Se viikko oli ikimuistoinen, ja palaisin sinne ihan milloin vain uudestaan. Tutustuin siellä ihan huippuihin ihmisiin ja sain sieltä ihan äärettömän tärkeitä ja upeita muistoja, joita en vaihtaisi ikinä pois. Tottakai leirillä itkettiin ja naurettiin, suututtiin ja riemuittiin, tunteita oli laidasta laitaan. Ei voi sanoa muutakuin kiitos #kesä2 ❤️

Kun konfirmaatiopäivä koitti, niin ilma oli hieman tuulinen mutta aurinkoinen. 10.7 minä sain naimaluvan! Se oli kesän onnellisimpia päiviä! 💘

Sain ihania lahjoja lahjaksi, mm. Kukkia, rippiristin, suklaata, rahaa, keikkaliput ja ylläripylläripaketin (kiitos Sara😘)  

Mainittakoon pikkusiskoni syntymäpäivä 12.7 

Tässäpä muutama kuva Juha Tapion keikalta 13.7 😍😚 (Saralla oli samana päivänä synttärit!) 

Niinan ja Jasminan kanssa vietimme meillä paljuillan, ja olihan se ihan mahtavaa vain olla ystävien kanssa! 😙

 

Tässä ei ole vielä kaikki kesästäni, mutta suurin osa juu. Jatkan vielä toisten tätä kertomista! Kiitos #kesä2k16 ja ihmiset lähelläni! ❤️

Hukassa ~

Tuntuu että olen täysin sekaisin. Viimeisestä tekstistä on kulunut pari kuukautta, mikä niinkin itseäni harmittaa kun kuitenkin pidän blogin pitämisestä. 

   Toinen asia on koulu. On tullut hyviä arvosanoja ja odotukset ovat korkealla todistuksen suhteen. 

    4 päivää kesälomaan. Enään NELJÄ päivää. Olin sekä iloinen että surullinen. Minulla on 9-luokilla kavereita, joista osa lähtee muualle opiskelemaan ja heitä tulee ikävä. Sitten myös, jos en näe parhaita ystäviäni minun luokalta koko kesänä, niin miten minä sitten selviän?! 

    Musiikkia on tullut kuunneltua, tällä hetkellä sairaana jo toista viikkoa. Ripari-ja päättäjäismekot ovat löytyneet, mikä on hyvä juttu. Tänään (maanantaina 30.5.-16) oli viimeinen koe, joka oli uskonnon koe. Sain kunnari tehtävät tehtyä, ja tuntuu kuin kivi olisi vierähtänyt pois sydämeltä. Olo on kevyempi, kuin leijailisin ilmassa. Näin on hyvä olla. 

~ Oona 

Kuukausi

Okei, mihin tässä on tämä kulunut kuukausi kadonnut... Noh, minkäs sille enään voi. 

    Olen monesti aloittanut postauksen, mutta aina on tullut jokin este eteen, niin etten ole päässyt otsikkoa pidemmälle. Eihän tämä mitään pakkopullaa ole, mutta hieman on jäänyt vähemmälle. 

    Helmikuu on ollut kylmä, mutta mieleenpainuva kuukausi. On nähty #wanhat vuosimallia 2016, saatu karkkia ja huulipunaa naamaan penkksreissa, ja on opittu asioita, joita tulla hyödyntämään myöhemmin elämän aallokoilla. Kokemuksia jaettu, ihmisiä kadotettu, mutta kaikenkaikkiaan yllättävä kuukausi. 

    Tähän loppuun haluan mainita, että muistot pysyvät, jos ne on tehty kestäväksi, rakkaudella ja vihalla. ~Oona

Nimettömyys

Keinoteko

En tiedä lukeeko tätä blogia enään kukaan, mutta väliäkö sillä. Alunperin kirjoittelin tätä omaksi ilokseni, mutta asiat muuttuu, yksinkertaisesti.

   Koulua on käyty vajaa kuukausi, rippikoulumerkit kerätty (paitsi leiriosuudet) ja kirjoja luettu vino pino.

    Ystäviä tavattu, ja kommelluksia tapahtunut. Varoitan, jos lattialla on vettä, sinulla on tarjotin kädessä ja ihminen kävelee vastaan, niin hyvä ihminen/avaruusolento/doge, ÄLÄ KÄVELE SIITÄ! Lopputulos on mustelma, nolostuminen ja tuttuja muistuttamassa siitä vielä PITKÄN AIKAA. Ugh, olen puhunut. 

    Kitaraa on tullut soiteltua jonkin verran,  ja mukavaa tehdä jotain erilaista taas vaihteeksi. Liikuntakiellossa ollut 2 viikkoa, ja ilmeisesti se vielä jatkuu. Ei auta muu kuin kestää se kuin mies (vaikka miehet onkin nössöjä) ja hymyillä sekä huomioida arjen pieniä iloja. 

Epämääräinen kameralaatu

Joulu ~

Hyvää joulua kaikille! 

    Meille tulee tänään 4 aikoihin joulupukki kylään, ja kaksi pikkusiskoani ( 10-ja 7 vuotta) ovat aivan innoissaan; heillä riittää intoa!

    Joulumieleni on ollut jo pitkän aikaa korkealla. Joululauluja on tullut kuunneltua paljon, ja kaippa sitä jonkin verran odottaa jo että mitä se joulupukki tuo lahjaksi. :D

    Kohtapuolin olen lähdössä isälleni sisarusteni kanssa kylään, ja näen siellä isänpuolen mummun ja papan. Myöhemmin kun olemme taas päässeet kotia niin me syömme jouluruoan ja joulupukin odotus saa alkaa! 

    Asiasta talviseen, lunta on kivasti jo maassa! Toissapäivänä ei ollut yhtään lunta, mutta onneksi se sitten tuli! Maa on valkea, ja on pilvetön taivas. Täydellisyyttä hipova ilma.

   Nyt pitää mennä. Onnellista joulua ka uuttavuotta kaikille! ❤️