Nimettömyys

Keinoteko

En tiedä lukeeko tätä blogia enään kukaan, mutta väliäkö sillä. Alunperin kirjoittelin tätä omaksi ilokseni, mutta asiat muuttuu, yksinkertaisesti.

   Koulua on käyty vajaa kuukausi, rippikoulumerkit kerätty (paitsi leiriosuudet) ja kirjoja luettu vino pino.

    Ystäviä tavattu, ja kommelluksia tapahtunut. Varoitan, jos lattialla on vettä, sinulla on tarjotin kädessä ja ihminen kävelee vastaan, niin hyvä ihminen/avaruusolento/doge, ÄLÄ KÄVELE SIITÄ! Lopputulos on mustelma, nolostuminen ja tuttuja muistuttamassa siitä vielä PITKÄN AIKAA. Ugh, olen puhunut. 

    Kitaraa on tullut soiteltua jonkin verran,  ja mukavaa tehdä jotain erilaista taas vaihteeksi. Liikuntakiellossa ollut 2 viikkoa, ja ilmeisesti se vielä jatkuu. Ei auta muu kuin kestää se kuin mies (vaikka miehet onkin nössöjä) ja hymyillä sekä huomioida arjen pieniä iloja. 

Epämääräinen kameralaatu